maanantai 14. heinäkuuta 2014

Budapest Pride 2014 - the road less traveled by

Kirjoitan tästä jossain vaiheessa, nyt on kiire lomailla.


Edit: Olin lomalla Budapestissa, ja siellä olikin samaan aikaan pride, joten tottakai menin mukaan.

Kulkuetta edeltävänä iltana palloiltiin muutamassa hltbt-bilepaikassa ja naistenbileissä, joissa oli paikalla yhtä paljon poliiseja kuin juhlijoita. Hmm.

Kulkue kokoontuu kaupungin keskustassa aidatulle kadunpätkälle, jonne pääsi vain portista, reput tarkastettiin. Poliiseja oli vieri vieressä, kulkueen reittiä ei löytynyt etukäteen mistään. Samalle portille ilmaantui joku paikallinen poliitikko kansallisasussa meuhkaamaan nahkatukkien, nahkaliivijengin ja medioiden kanssa. Tilanne oli aggressiivinen, sylki lensi ja nyrkit puivat ilmaa, mikä määrä vihaa!

Ensimmäistä kertaa pelkäsin olla minä. Mietin onko tässä mitään järkeä, yksikseen miljoonakaupungin pridessä äärioikeiston ja uusnatsien seassa? Edellisen illan paikallinen deittini ei nimittäin sittenkään ollut uskaltanut mukaan ja muutenkin kulkueväki vaikutti hyvin ulkomaalaiselta.


Itse kulkue sujui pieniä välikohtauksia lukuunottamatta rauhallisesti, kävelihän 20 000 hengen kulkueen vieressä mellakka-asuisia poliiseja ja kulkueen reitti oli korttelin mitan eristetty "yleisöstä". Luotiliivejä, rynnäkkösäärisuojia, suursnautsereita kuonokopissa, teräviä käsimerkkejä ja korvanappityyppejä. Tätä on minun Eurooppani vuonna 2014.

 

Jossain välissä kulkueessa kulki joku vippi-henkilö isojen turvamiesten ympäröivänä. Julkkis-homo ei jaksanut koko pitkää matkaa kävellä, vaan hänet laitettiin autoon Hollywood-leffan tyyliin korvanappimiesten kainalosta.

Turvallisuus on kuten kaikki muukin tavara. Itse turvauduin jollain hassulla tavalla liberaaliin eurooppalaisuuteen ja sen arvoihin - että minulla on oikeus kävellä täällä keskellä tietä ja luottaa siihen, että mitään pahaa ei tapahdu. Kulkuetta oli rahoittanut EU ja Norjan valtio.

EuroGamesien aikaan 2012 Unkari halusi kieltäytyä kulkueesta vetoamalla siihen, ettei pysty turvaamaan kulkueen turvallisuutta. Kiitos painostuksesta EU, pus pus!


Mielenkiintoista oli myös se, että kulkueen tukijoina oli paljon kansainvälisiä yrityksiä mediatoimistoista IBM:n ja Googleen. Ehkä muutos itäisessä Euroopassa tapahtuu yritysten ja työelämän kautta, siinä missä täällä meillä muutosta vetää lähinnä kolmas sektori.


Kulkue päätyi puistoon, josta sai poistua vasta, kun poliisi oli varmistanut paluureitin. Ihmiset kulkuvat jälleen poliisisaattueessa metroasemalle, josta sitten saattoi palata takaisin kaupunkiin jälleen poliisien täplittämien metroasemien kautta.

Fear is a very bad counselor for your life, sanoi Ulrike Lunacek, Euroopan parlamentin hlbt-ryhmän puheenjohtaja puistopuheessaan.

Kuva: ILGA Europe

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti